Keskinen
Elämä. Muutos. Tasapaino.
Näyttelyn teokset on jaettu kolmeen teemaan vanhan maailmankuvan mukaan.
Asumme erinäisten henkien ja olentojen kanssa Keskisessä, jossa monet asiat tasapainoilevat tämän- ja tuonpuoleisen välillä.
Mielikki
Mielikki oli muinaissuomalaisten uskonnossa metsän kuninkaan Tapion vaimo. Saadakseen Mielikiltä lahjaksi saalista tuli metsästäjien puhua ja laulaa imartelevasti Mielikille. Työn tuloksia, metsän kauneutta, kuten myös Mielikin omaa kauneutta, kannatti metsässä liikkuessaan kehua. Harvoin ihmisille näyttäytyessään Mielikki usein huvikseen pukeutuu Tapion harmaaseen naavaturkkiin ja -hattuun. Mielikki on taitava parantaja. Mielikkiä rukoiltiin erityisesti pienriistaa pyydettäessä."Siniviitta, viidan eukko, / mieluinen metsän emäntä! / Anna tie, avaa portti / minun metsällä käydessäni."
Kaupunkitonttu
Kotitonttu tai kodinhaltia on kansanperinteen olento, jonka uskottiin pitävän huolta ihmisten asuinrakennuksista. Tontun ajateltiin tulevan taloon silloin, kun takkaan sytytettiin ensi kertaa tuli. Kodinhaltioita kuvattiin pääasiassa hyväntahtoisiksi olennoiksi, mutta ne kuitenkin vaativat talon asukkailta kunnioittavaa käytöstä. Jos tonttua loukkasi, saattoi se aiheuttaa talon omistajille ongelmia sekä onnettomuuksia. Nykyaikaisen kaupunkikotitontun elämä on rankkaa. Urbaanissa viidakossa on vaikea kulkea, ja ongelmia saattaa syntyä paikallisen faunan kanssa. Betonierämaan kovettamat linnut, jyrsijät sekä kotikissat tuovat tontulle kovan vastuksen. Onneksi joskus kuitenkin onnistaa, ja ystävyyksiä tontun sekä eläimistön välille saattaa syntyä. Tämä tonttu on onnistunut kesyttämään suurehkon kaupunkirotan kulkupelikseen. Matka on verkkaista, mutta voittaa silti tavallisen löntystelyn.
Metsänneito
Kaunis ja pitkähiuksinen taruolento metsänneito saattoi ilmestyä metsässä liikkuville tai yöpyville miehille. Kun mies yritti lähteä tavoittamaan lumoavaa metsänneitoa, saattoi hän eksyä tai joutua metsänpeittoon.
Kivipeikko
Monien eri versioiden taruolento. Tämän veikeän yksilön koti löytyy pirunpellolta eräältä luonnonsuojelu alueelta. Siellä se seurailee monenmoista kulkijaa, jotka kulkevat lähettyvillä olevilla pitkospuilla. Ilkikurinen keppostelija niille, jotka rikkovat metsän rauhaa, mutta kiltti heille, jotka kunnioittavat sitä.
Sienihaltija
Nämä pienet ja suloiset sieniä muistuttavat olennot taapertavat ruohonjuuritasolla. Tavallisesti syvällä metsissä asuneet sienihaltijat ovat nykyään jakautuneet ”maalaisiin” ja ”kaupunkilaisiin”. Maalaisten työnkuvaan kuuluu perinteinen metsästä ja sen eläimistä huolehtiminen. Kaupunkilaisten puolestaan puistojen puhtaanapito, sekä puiden ja pensaiden hoito. Merkittävin ero näiden sienihaltijoiden välillä on kuitenkin se, että kaupungissa elävät sienet ovat omaksuneet nykyajan tavat ja normit. Huomattavasti enemmän vapaa-aikaa omaavat kaupunkilaiset kuluttavatkin ahkerasti erilaisia suoratoistopalveluita ja selailevat sosiaalista mediaa. He ovat myös paremmin kärryillä maailman tapahtumista.
Näkki
Näkki (tunnetaan toisinaan myös vesihiitenä) on ilkikurinen olento, joka asustaa erilaisissa vesistöissä ja kaivoissa. Se houkuttelee ihmisiä veteen ja vetää pinnan alle hukkumaan, kun uhri on kyllin lähellä. Jotkut kertovat näkin viettelevän kohteensa kauniin ihmisen muodossa, toiset taas kertovat tämän olevan liskomainen vesihirviö. Ehkäpä tämä riippuu siitä mistä ja kuinka läheltä näkin on nähnyt. Muutamat nykyajan näkeistä ovat päässeet jyvälle erilaisten fiktiivisten hahmojen vetovoimasta. Harvoilta uhreilta selvinneet kännykät ovat avanneet näkeille portin internetin ihmeelliseen maailmaan ja tätä kautta esimerkiksi tämä yksilö on omaksunut stereotyyppisen anime-waifun olemuksen. Kuka lienee inspiraationa tälle?
Kiputyttö
Kiputyttö on henkiolento, joka tunnetaan kivunlievitysloitsuista. Hän itkee ja vääntää kipukiveä mäellään. Mäellä on myös koski, jossa joen kolmen juoksevassa, veen kolmen jakaimessa, jauhaen kipukiveä kiputyttö vaikertaa. Kipumäen seinämissä on reikiä jonne kivut viedään. Nykypäivänä Kiputyttö ei jauha enää mäellään, koska vuoret ovat eroosion ja ihmisten seurauksena muuttuneet, ja kivut eivät enää pysy vuoren sisällä. Kiputyttö yrittää jauhaa ja kantaa mukanaan pientä kipukiveä. Kiveä hän pyörittää, kunnes se on niin pieni ja sileä, kuin helmi simpukan sisällä. Kiven hän jättää kipukosken pohjaan, jossa vesi muuttaa kivut liejuksi. Uuden kipukiven hän kasvattaa tukassaan, joka on osa menneitä kipuvuoren taikoja.
Vapaa sielu
Suomalaisetkin ovat ajatelleet, että ihmisellä on kaksi tai kolme sielua. Ruumissielu ylläpitää kehon elintoimintoja ja haltijasielulla kuvailtiin eräänlaista ihmisen hyvinvointia ylläpitävää ulottuvuutta. Ihmisen persoonallisuus, kognitiivinen toiminta ja tietoisuus kulkee Vapaasielun mukana. Vapaasielu kykenee poistumaan ruumistamme ja matkaamaan kosmoksessa ilman fyysisen maailman esteitä. Vapaasielumme irtautuu nukkuessamme ja silloin kun olemme tajuttomia. Samaanit pystyvät vapaasielun avulla tarkkailemaan maailmaa toisien olentojen näkökulmasta, jonka lisäksi heillä on kyky matkata ylisen, keskisen ja alisen välillä. Samaanit toimivat aktiivisina välittäjinä maailmantasojen välillä ja heillä on erityinen taito matkata syvemmälle tietoisuuteen transsin ja psykedeelisten aineiden avustuksella. Modernissa yhteiskunnassa ajatellaan usein samanismin olevan pelkkää mytologiaa, mutta voimme myös miettiä, onko ihmisen henkisiä ongelmia varten suoritetulla samanistisella seremonialla kovinkaan paljon eroa positiivisia tutkimustuloksia synnyttäneeseen psykedeeliavusteiseen terapiaan?
